Ko goonga ndee lowre ena nanndi e feewnde, wanngorde ndee horiima naatde e mayre.- Maa taw lowre ndee ko uddunde seeɗa? Fuɗɗito lo ɓooyii.
- A horiima naatde e lowe goɗɗe? Ƴeewto ceŋol ordinateer oo e laylaytol.
- Mbar ordinateer maa suuraaki caggal ɓalal-jaynge walla proxy? Teelɗe ɗe peewaani ena mbaawi haɗde peeragol e geese.
">
Ñiiɓirde ɗaɓɓitaande ndee joopii ko poor (wano. mozilla.org:80
mo poor 80 e mozilla.org) mo heewaani huutoreede e paandaale ɗe ngonaa banngagol geese. Wanngorde ndee haaytinii ɗaɓɓannde ndee ngam kisal e suuraare maa.">
Wanngorde ndee horiima yiytude koɗnol saworde wonde e ndee ñiiɓirde.- Mbar a juumaani e tappugol domen oo? (wano.
ww.mozilla.org
waasa waonde www.mozilla.org
) - Aɗa yenanaa ñiiɓirde domen ena woodi? Binnditagol mayre ena waawi hiiɗtude.
- A horiima naatde e lowe goɗɗe? Ƴeewto ceŋol laylaytol maa e teelte sarworde DNS ɗee.
- Mbar ordinateer maa suuraaki caggal ɓalal-jaynge walla proxy? Teelɗe ɗe peewaani ena mbaawi haɗde peeragol e geese.
">
Mbar temre ndee innitaaka, walla dirtinee?Mbar alaa pergitte mbinndiin, kaftingol, walla tappugol ngoni e ñiiɓirde ndee?Ala jogii jamirooje jonɗe huutoraade e temre ɗaɓɓitaande ndee?">
Maa taw ko nde momtaande, dirtinaande, walla jamire fiilde ena kala ballagol.">
Humpito ɓeydorɗo baɗte ɗee caɗeele walla ndee juumre heɓotaako oo sahaa.">
Ñiiɓirde hokkaande ndee wonaani e mbaydi keftinaandi. Tiiɗno ƴeewto palal ñiiɓiɗe ndee ngam pergitte, puɗɗito-ɗaa.">
Wanngorde ndee seŋiima moƴƴol, kono seŋol ngol dartinaama tuma nde humpito waanjittee. Tiiɗno fuɗɗito.- A horiima naatde e lowe goɗɗe? Ƴeewto ceŋol laylaytol ordinateer oo.
- Haa jonni ena waɗi caɗeele? Jokkondir e jiiloowo laylaytol maa walla jeeyoowo ceŋol maa ngam ɗaɓɓude ballal.
">
Fiilannde ɗaɓɓitaande ndee woodaani e kaasol wanngorde ndee.- Ngam reentino kisal, wanngorde ndee naamnittaako piilanɗe doondiiɗe caɗeele e jaajol.
- Dobo ngam fuɗɗitaade naamnito-ɗaa fiilannde ndee e lowre ndee
">
Wanngorde ndee woni ko e mbayka ceŋtol etee waawaa seŋaade e temre ɗaɓɓitaande ndee.- Mbar ordianteer maa ena seŋii e laylaytol caasngol?
Ñoƴƴu "Fuɗɗito" ngam artirde a mbayka ceŋol, kesɗitinaa hello ngoo.
">
Hello ngo etot-ɗaa naatnde ngoo waawaa hollireede sabu ngo huutortoo ko tiɗɗinol ndi mbadi mum anndaaka walla moƴƴaani.- Tiiɗno jokkondir e jeyɓe lowre geese ndee ngam humpitde-ɓe caɗeele ɗee.
">
Tiiɗno jokkondir e jeyɓe lowre geese ndee ngam humpitde-ɓe caɗeele ɗee. ">
Jokkol laylaytol ngol dartiima tuma nde kaaldigal ceŋol waɗetee. Tiiɗno fuɗɗito.">
Lowre ɗaɓɓitaande ndee jaabaaki ɗaɓɓitaande ceŋol etee wanngorde ndee dartiima fadde jaabtol.- Mbar sarworde ndee wonaa heewraande walla ena taƴi oo sahaa? Fuɗɗito so ɓooyii.
- A horiima naatde e lowe goɗɗe? Ƴeewto ceŋol laylaytol ordinateer oo.
- Mbar ordinateer maa suuraaki caggal ɓalal-jaynge walla proxy? Teelɗe ɗe peewaani ena mbaawi haɗde peeragol e geese.
- Haa jonni ena waɗi caɗeele? Jokkondir e jiiloowo laylaytol maa walla jeeyoowo ceŋol maa ngam ɗaɓɓude ballal.
">
Ñiiɓirde ndee joopii ko jaɓɓitorde (wano. wxyz://
) nde wanngorde ndee waawaa heftinde, ngati nde waawaa seŋaade no feewri e lowre ndee.- Mbar a wonaani e naatde carwe multimejaa walla goɗɗe ɗe ngonaa binndol? Ƴeewto lowre ndee ngam baɗɗitore ɓeydore.
- Won e jaɓɓitorɗe ena naanmii ceŋe walla topirɗe woɗɓe hade wanngorde ndee heftinde-ɗe.
">
Wanngorde teeltaa ko e kuutorgol sarworde proxy, kono proxy oo saliima ceŋagol.- Mbar teeltol proxy wanngorde ndee ena feewi? Ƴeewto teelte ɗee etee puɗɗito-ɗaa.
- Mbar carwol proxy ngol ena jaɓa ceŋagol iwde e ngol laylaytol?
- Haa jonni ena waɗi caɗeele? Jokkondir e jiiloowo laylaytol maa walla jeeyoowo ceŋol maa ngam ɗaɓɓude ballal.
">
Wanngorde teeltaa ko e kuutorgol sarworde proxy, kono proxy oo yiytaaka.- Mbar teeltol proxy wanngorde ndee ena feewi? Ƴeewto teelte ɗee etee puɗɗito-ɗaa.
- Mbar ordinateer oo ena seŋii e laylaytol caasngol?
- Haa jonni ena waɗi caɗeele? Jokkondir e jiiloowo laylaytol maa walla jeeyoowo ceŋol maa ngam ɗaɓɓude ballal.
">
Wanngorde ndee dartinii aaftaade temre ɗaɓɓitaande ndee. Lowre ndee ɓenninii ɗaɓɓitaande ndee e mbaydi ndi jogoraani timmude.- Mbar a daaƴaani walla pali-ɗaa kukiije cokalaaɗe e ndee lowre?
- NOTE: So jaɓde kukiije lowre ndee ñawndaani caɗeele ɗee, Ena wona tawwa ko teeltol sarworde ndee kono wonaa ordinateer maa.
">
Lowre ndee jaabtiima ɗaɓɓitaande laylaytol ndol e mabydi kaawniindi etee wanngorde ndee waawaa jokkude.">
Hello ngo etot-ɗaa naatnde ngoo waawaa hollireede sabu goongɗingol keɓe keɓaaɗe ɗee waawaa ƴeewteere.- Tiiɗno jokkondir e jeyɓe lowre geese ndee ngam humpitde-ɓe caɗeele ɗee.
">
Ɗum ena waawi ummaade e teeltol sarworde ndee, walla ena waawi wonde won etotooɗo ñemmbitaade sarworde ndee. So tawii a meeɗii seŋaade e ndee sarworde e ko ɓenni, maa taw juumre ndee juutataa, ngati aɗa waawi etaade so ɓooyii. ">
A fotaani ɓeydude faltoore so aɗa huutoroo ceŋol enternet ngol a hoolaaki walla so a woowaani yiyde deentine e ndee sarworde. So aɗa yiɗi ɓeydude faltoore noon e ndee lowre, aɗa waawi waɗde ɗum e teelte maa gannugol ceeɓtore.
">
Wanngorde ndee haɗii ngo hello loowaade e ndii mbaydi sabu hello ngoo ena jogii dawirdol kisnal loowdi caliindi ɗum.">
Hello ngo etot-ɗaa naatnde ngoo waawaa hollireede sabu juumre waɗii e baanjitagol keɓe ɗee.- Tiiɗno jokkondir e jeyɓe lowre geese ndee ngam humpitde-ɓe caɗeele ɗee.
">
- Tiiɗno jokkondir e jeyɓe lowre ndee ngam humpitde-ɓe caɗe ɗee.
">
ena huutoroo teknolojii kiiɗtuɗo kadi beeɓɗo janngol. Ena weeɓana janyano saaktude humpito ngo cikkataa ena hisi. Maa jiiloowo oo feewnita sarworde ndee hade maa waawde yillaade lowre ndee.Dokkol juumre: NS_ERROR_NET_INADEQUATE_SECURITY
">
Hello ngo njiloto-ɗaa ɗisde ngoo waawaa ɗiseede sibu juumre kewii nder portokol laylaytol hee.- Jokkondir e joom lowre ndee ngam humpitde ɗum ndee saɗre.
">