%brandDTD; So ndeen ñiiɓirde ena moƴƴi, aɗa waawi etaade ɗeeɗoo geɗe: ">
  • Ƴeewto alkule puɗɗorɗe ɗee e innde fiilde ndee walla juume tappugol goɗɗe.
  • Ƴeewto ngam so fiilde ndee dirtinaaka, innitaaka walla momtaaka.
    • ">
  • Maa taw ko nde momtaande, dirtinaande, walla jamire fiilde ena kala ballagol.
    • "> &brandShortName; horiima loowde ngoo hello.

    "> Aɗa foti seŋaade tawo e ngolɗoo laylaytol hade maa heɓde enternet.

    "> Fiilannde ɗaɓɓitaande ndee woodaani e kaasol &brandShortName;.

    ">
  • Ñoƴƴu "Fuɗɗito" ngam faytude e mbayka ceŋol kesɗitinaa hello ngoo.
    • ">
  • Tiiɗno jokkondir e jeyɓe lowre ndee ngam humpitde-ɓe ɗee caɗeele.
    • ">
  • Tiiɗno jokkondir e jeyɓe lowre ndee ngam humpitde-ɓe ɗee caɗeele.
    • ">
  • Ena wona ko maa aafaa won e topirɗe ngam waawde udditde ndee ñiiɓirde.
    • ">
  • Ƴeewto teelte proxy ɗee ngam yuurnitaade so eɗe peewi.
  • Jokkondir e jiiloowo laylaytol maa ngam ƴeewde so sarworde proxy ndee ena moƴƴi.
    • ">
  • Ƴeewto teelte proxy ɗee ngam yuurnitaade so eɗe peewi.
  • Ƴeewto so tawii ordinateer maa ena jogii seŋorde moƴƴere.
  • So tawii ordinateer walla laylaytol maa koko suraa caggal ɓalal-jaynge, yuurno so &brandShortName; ena yamiraa naatde e geese.
    • ">
  • Ɗee caɗeele ena mbaawi arde so tawii ko a daaƴɗo walla caliiɗo kukiije.
    • ">
  • Ƴeewto ngam yuurnitaade so yuɓɓo maa ena aafaa Personal Security Manager.
  • Ɗum ena jolde so tawii teeltol sarworde ndee heftinaaka.
    • ">  
  • Hello ngo etoto-ɗaa naatnde ngoo waawaa hollireede sabu goongɗingol keɓe keɓaaɗe ɗee waawaa ƴeewteede.
  • Tiiɗno jokkondir e jeyɓe lowre geese ndee ngam humpitde-ɓe caɗeele ɗee.
    •  "> . So aɗa yilloo ndee lowre, taƴooɓe ina mbaawi etaade wujjude kabaruuji baaɗi no pinle, iimeeluuji walla kabaruuji kartal keredi."> sibu ndee lowre geese ina ɗaɓɓi ceŋol kisngol."> . Lowre geese ndee teeltiraaka no feewi walla montoor ordinateer maa reeglaaka e waktu moƴƴo."> Ina gasa tawa saɗeende ndee jotondiri ko e lowre geese ndee, alaa ko mbaaw-ɗaa waɗde ngam safrude ɗum.

    So tawii ngon-ɗaa ko e laylaytol antampiris walla so tawii aɗa huutoroo lidduwiris, aɗa waawi jokkondirde e kippuuji tammbol ngam heɓde ballal. Aɗa waawi kadi humpitde jiiloowo lowre geese ndee saɗeende ndee.

    "> Montoor ordinateer maa tuugii ko e . Yenane ñalngu, waktu e jurol waktu ordinateer ina teeltiraa no moƴƴi to teelte yuɓɓo too, caggal ɗuum loowtaa

    .

    So tawii montoor maa reglaa ko e waktu moƴƴo oo, ina gasa tawa ko lowre geese ndee woni nde feewaani, ndeen noon a waawaa safrude saɗeende ndee. Aɗa waawi humptide jiiloowo lowre ndee saɗeende ndee.

    "> Ellee saɗeende ndee jotondiri ko e lowre geese ndee tee a waawaa safrude nde. Aɗa waawi humpitde jiiloowo lowre geese ndee saɗeende ndee.

    ">
  • Ndee lowre ena waawi tawo heɓotaako walla ko nde haljunde. Eto kadi ɗoo e ɓooyde.
  • So a horiima loowde hay so hello, ƴeewto laylaytol ordinateer maa so ena seŋii.
  • So tawii ordinateer walla laylaytol maa koko suraa caggal ɓalal-jaynge, yuurno so &brandShortName; ena yamiraa naatde e geese.
    • "> &brandShortName; haɗii ngo hello loowaade e ndii mbaydi sabu hello ngoo ena jogii dawirdol kisnal loowdi caliindi ɗum.

    "> Hello ngo etot-ɗaa naatnde ngoo waawaa hollireede sabu juumre waɗii e baanjitagol keɓe ɗee.

    ">     ina jogii politik kisal biyeteengal HSTS (HTTP Strict Transport Security), ɗum firti ko &brandShortName; seŋortoo tan ko e kisal. A waawaa ɓeydude luulndal ngam yillaade ndee lowre."> ena huutoroo teknolojii kiiɗtuɗo kadi beeɓɗo janngol. Ena weeɓana janyano saaktude humpito ngo cikkataa ena hisi. Maa jiiloowo oo feewnita sarworde ndee hade maa waawde yillaade lowre ndee.

    Dokkol juumre: NS_ERROR_NET_INADEQUATE_SECURITY

    "> haɗata &brandShortName; seŋoraade e kisal. Ngam yillaade , waɗ montoor ordinateer maa e waktu to teelte yuɓɓo haa yahda e ñalngu e waktu jurol waktu gonangol ngol, caggal ɗuum kesɗitinaa ."> Hello ngo etoto-ɗaa ɗisde ngoo waawaa ɗiseede sibu juumre yiytaande nder jaɓɓitorde geese.

    ">